Klassisia taideteoksia

Klassinen tarkoitti alun perin klassisen ajan Kreikan ja Rooman aikaa ja sen taidetta; nykyäänhän jo joistain autoista puhutaan klassikkoina. Klassisen Kreikan maalaustaiteesta ei ole jäljellä kuin kirjallisia viittauksia, ja veistoksista monet kuuluisimmat ovat säilyneet vain roomalaisten kopioina.

Yksi näistä on Laokoon-ryhmä, joka esittää kohtauksen tarustosta, jossa spartalaisen Laokoonin ja hänen kahden poikansa kimppuun hyökkäävät merikäärmeet: ponnistelevat lihakset ja kauhistuneet ilmeet tekivät vaikutuksen Renessanssin ajan veistostaiteilijoihin ja innoittivat monia, aloittaen uuden veistostaiteen aikakauden joka tavallaan vieläkin jatkuu. Yksi sen merkki on siinä, että Renessanssin ajasta tähän päivään veistokset ovat värittämättömiä: tämä taas perustuu väärinkäsitykseen. Kun klassisia veistoksia alettiin uudestaan arvostamaan ja keräilemään, ihmiset ihailivat niiden muodon puhtautta, kun keskiaikaiset veistokset olivat siihen asti olleet räikeästi maalattuja ja kullattuja. Kreikkalaiset ja roomalaisetkin veistokset oli maalattu kirkkain värein, mutta vahavärit joita useimmiten käytettiin marmorin värjäämiseen, olivat vuosisatojen aikana tyystin kadonneet.

Klassista taidetta joutuu Suomessa ihailemaan lähinnä kirjoista. Kauas ei kuitenkaan tarvitse matkustaa nähdäkseen joitain suurimpia aikansa helmiä, nimittäin jo halpalentoyhtiöt vievät sukkelasti Lontooseen katsomaan Akropoliin ehkä suurinta taideteosta, Parthenonin korkokuvafriisien sarjaa. Jos haluaa nähdä koko teoksen yhtenäisenä, täytyy kuitenkin odottaa teknologian kehitystä, sillä puolet on Kreikassa… Tosin pelkkä kahdeksi jakautuminen ei riitä, koska pienempiä kappaleita löytyy esimerkiksi Kööpenhaminasta ja Pariisin Louvresta.

Vielä lähempänä ovat Eremitaasin kokoelmat Pietarissa, josta löytyy muun muassa paljon koruja ja Rooman keisarien muotokuvia.